Päivät kuluu ja valo
lisääntyy, oikea suunta sanoisin. Kaikkea pientä on väkerretty, huomattu
, että halonhakkaus kipeyttää alaselkää, mutta on vaan niin mukavaa
hommaa. Puu-uuni on päällä niinsanotusti päivittäin, tarvetta tai ei.
Olen myös raahannut pannuhuoneesta harjaa ja kaavinta yms
uuninhuoltovälineistöä keittiötä rumentamaan, ovat ilmeisesti
seppätyyliin tehtyjä, kuten rikkalapiokin, isältä pojalle ja
pojanpojalle vähintään.
Suihku ja hanathan meillä toimineet aika
vaimeasti, mutta nyt löytyi tutun neuvoilla se pikku namiska josta veden
sisääntulon luota voi säätää painetta, ei kestä enää pitkää tovia
täyttää tiskivatia.
Pannuhuoneessa sain aikaan vedenpaisumuksen ,
kun lisäsin vettä patterikiertoon, alkoihan sunttiventtiili tiputtaa ,
menen kohta taas tyhjentämään ämpärin - tässä kohtaa varmaan pitäisi
muistaa pyöränkorjauksesta itselleni hokema lause, jos se on kunnossa,
älä korjaa sitä. Lopulta kyllästyin ja tein puutarhaletkun pätkästä suoran rännin viemäriin.
Ensimmäisen pihatiekaaoksen jälkeen, olen aina
raapinut vähäisetkin lumet pois heti niiden ilmaannuttua, ettei sitten
suojan aikaan ole tie yhtä mössöä - näköjään kohta taas lähdettävä kolan
varteen, kun katuvalon seutua ( näin yöllä ) katselee.
Taulut jne
alkavat olla myös seinillä, eteisestä ja ullakon portaiden alaosasta
tuli vähän liiankin taulutettu, mutta ovatpahan nyt poissa jaloista.
Tänään
oli harvinainen vapaa, eikä mitään erityistä tekemistä, joten kävin
uimahallissa ja samalla paikallisesta sekatavarahallista tarttui mukaan
vielä yhdet ulkovalot, tällä kertaa ne pääsevät kuuseen, samalla lupasin
itselleni että nämä saavat riittää. Kuvaan sitten, kun kaikki
paikoillaan. Ai niin ja roskiskin on kymmenen kaatumisen jälkeen, nyt
takaisin keittiön kaapin oven SISÄpuolella. Teline hajosi heti muutossa
ja nyt JO korjattu koukut ja poistettu hajonnut.
Ensi "jaksossa"
sitten kuvia noista edellisen omistajan aikaisista työvälineistä, upeaa
toimivuutta, käytännöllisyyttä, korjattavuuttta ja ruista ranteeseen kun
mikään ei ole kovin köykäinen käsitellä.
Talvi jäätää hämyrin verkotkin

Pulkkamäen
alku, jyrkkyys jotenkin katoaa kuvassa, aita pysyy pystyssä enemmänkin
lumen kuin hyvän rakenteensa ansiosta , siksipä annoin periksi ja
taivutin sen pulkan edestä sivuun, ensi kesänä ehkä lopullisesti
poikkeen.
