Päivät kuluu ja valo lisääntyy, oikea suunta sanoisin. Kaikkea pientä on väkerretty, huomattu , että halonhakkaus kipeyttää alaselkää, mutta on vaan niin mukavaa hommaa. Puu-uuni on päällä niinsanotusti päivittäin, tarvetta tai ei. Olen myös raahannut pannuhuoneesta harjaa ja kaavinta yms uuninhuoltovälineistöä keittiötä rumentamaan, ovat ilmeisesti seppätyyliin tehtyjä, kuten rikkalapiokin, isältä pojalle ja pojanpojalle vähintään.

Suihku ja hanathan meillä toimineet aika vaimeasti, mutta nyt löytyi tutun neuvoilla se pikku namiska josta veden sisääntulon luota voi säätää painetta, ei kestä enää pitkää tovia täyttää tiskivatia.

Pannuhuoneessa sain aikaan vedenpaisumuksen , kun lisäsin vettä patterikiertoon, alkoihan sunttiventtiili tiputtaa , menen kohta taas tyhjentämään ämpärin - tässä kohtaa varmaan pitäisi muistaa pyöränkorjauksesta itselleni hokema lause, jos se on kunnossa, älä korjaa sitä. Lopulta kyllästyin ja tein puutarhaletkun pätkästä suoran rännin viemäriin.
Ensimmäisen pihatiekaaoksen jälkeen, olen aina raapinut vähäisetkin lumet pois heti niiden ilmaannuttua, ettei sitten suojan aikaan ole tie yhtä mössöä - näköjään kohta taas lähdettävä kolan varteen, kun katuvalon seutua ( näin yöllä ) katselee.
Taulut jne alkavat olla myös seinillä, eteisestä ja ullakon portaiden alaosasta tuli vähän liiankin taulutettu, mutta ovatpahan nyt poissa jaloista.
Tänään oli harvinainen vapaa, eikä mitään erityistä tekemistä, joten kävin uimahallissa ja samalla paikallisesta sekatavarahallista tarttui mukaan vielä yhdet ulkovalot, tällä kertaa ne pääsevät kuuseen, samalla lupasin itselleni että nämä saavat riittää. Kuvaan sitten, kun kaikki paikoillaan. Ai niin ja roskiskin on kymmenen kaatumisen jälkeen, nyt takaisin keittiön kaapin oven SISÄpuolella. Teline hajosi heti muutossa ja nyt JO korjattu koukut ja poistettu hajonnut.

Ensi "jaksossa" sitten kuvia noista edellisen omistajan aikaisista työvälineistä, upeaa toimivuutta, käytännöllisyyttä, korjattavuuttta ja ruista ranteeseen kun mikään ei ole kovin köykäinen käsitellä.


Talvi jäätää hämyrin verkotkin

Pulkkamäen alku, jyrkkyys jotenkin katoaa kuvassa, aita pysyy pystyssä enemmänkin lumen kuin hyvän rakenteensa ansiosta , siksipä annoin periksi ja taivutin sen pulkan edestä sivuun, ensi kesänä ehkä lopullisesti poikkeen.